Sain viime viikolla palautetta tästä blogista. ”Mikä se sellanen blogi on mihin kirjoitetaan vaan kerran..” Siispä kirjoitan uudestaan.
Eilen KY:llä järjestettiin hallituksen valintapaneeli, jossa olin itsekin esittäytymässä, kertomassa ajatuksistani ja vastaamassa kysymyksiin. Nostin esille kolme keskeistä asiaa: hallituksen vastuunjaon ja toimintakulttuurin, innovaatioyliopistohankkeen sekä tähän liittyvän tulevan ylioppilaskuntien yhdistymisen ja uuden KY:n luomisen. (Löydät presikseni täältä).
Nostan tässä esille noista teemoista mielestäni tärkeimmän eli tulevan ylioppilaskuntien yhdistymisen (tai oikeammin uuden ylioppilaskunnan perustamisen) ja uuden KY:n luomisen. Ensi vuosi tulee olemaan muutoksen aikaa sanojen todellisessa merkityksessä. Kertaakaan aiemmin KY:n lähes satavuotisen historian aikana ei ole oltu tilanteessa, jossa toimintomme tulevat jakautumaan kahteen eri organisaatioon. Varsinaisesti uudet organisaatiot syntynevät vuoden 2009 puolella, mutta ensi vuonna tehdään tätä varten se kaikki tärkeä pohjatyö. Tähän pohjatyöhön tulee kohdistaa kaikki tarvittavat resurssit.
Ongelma piileekin siinä, mistä ensi vuonna karsitaan, jos ja kun hallituksen ja sihteeristön aikaa käytetään enenevissä määrin ykkösprojektiin, uuden KY:n ja uuden ylioppilaskunnan luomiseen. Vaihtoehtoja on monia – annetaan valiokunnille oikeasti enemmän vastuuta, aletaan käyttää niitä edustajiston strategiassakin mainittuja projektisihteereitä, tai oikeasti luovutaan jostain. Joudumme varmasti jättämään joitakin asioita myös tekemättä. Mitä siis? On todella vaikea nimetä yhtä asiaa minkä jättäisi tekemättä. Sanonkin, että sekä edunvalvonnan että tapahtumien saralla jouduttaneen tekemään priorisointeja. Mistä sinä karsisit?
Tärkein projekti 90 prosentille opiskelijoista olisi saada Raflan käsittämättömiksi paisuneet jonot / tilanpuute hallintaan ja kauppiksen tietokoneet printtereineen toimimaan…
…ainakin, jos foorumeita uskoo… tai ehkä oikeastikin; suurta osaa opiskelijoista Rafla ja printterit kiinnostavat enemmän. (Lisäksi heillä on enemmän tietoa siitä, miten ideaalinen printteri tai jono toimisi.)
Mut nyt kun pääsin kirjoittamaan, niin en osaa lopettaa.. Kysynkin - tapani mukaan tarkoituksellisellisesti lukijan huomion herättävällä tyylillä
- naivin vastakysymyksen: Jos ja kun se on ‘importantest projekt evah’, niin jos ei hirveästi karsisi toimintaa, vaan nostaisi yleistä budjettia sen verran, mitä kyseinen - muuhun toimintaan nähden irrallinen - projekti vaatii?
En halua vastata vastakysymykseenne “mistä rahat?”; siksi käytinkin näppärästi ‘naivi’ -sanaa kuvailemaan kyssymystäni! …mä vaan uskoin aikoinaan liian hyvin sen henkselinpaukutuksen säestämän “meidän yo-kunta on rikkain” -propagandan.
…mut siis toimintaa karsittaneen hyvin paljon sitten innoylioppilaskunnan toimesta; tarvitseeko jo nyt innoylioppilaskuntaa suunnitellessa?
p.s. Mitä tuo “valiokunnille vastuuta” -juttu tarkoittaa? Käsitin sen niin, että sihteerien tehdessä enemmän innovatiivista puuhaa, siirtyisi osa heidän normaalista työstään valiokunnille. Mutta aivan ainahan jokainen luottamustoimeen hakija ei välttämättä sitoudu puuhaan koko sydämellään…
Hmm, toi resurssien puute ei taida tarkoittaa ihan vaan siitä, että ei oo massia. Esim. tämänhetkisen hallitustyrkkyjen määrän voisi ajatella kertovan pikemminkin innokkaiden (vapaaehtois)toimijoiden puutteesta.
Pitäiskö KY:n sitten nostaa vuosibudjettiaan ja palkata joku tekemään kaikkia niitä hommia, joita ei vapaaehtoisvoimin saada hoidettua? Vai palkataanko ehkä jotain tyyppejä hoitamaan nää innoyo-asiat niin, että muuta toimintaa voidaan pyörittää siinä sivussa entiseen malliin?
En näe budjetin korottamisen ratkaisevan ongelmaa. Toki voidaan ja on ehkä syytäkin harkita, pitäisikö tätä ylioppilaskuntien yhdistämis -projektia varten hankkia projektisihteeri (joko KY:n oma tai yo-kuntien yhteinen). Sellaisia hommia varten, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen, ei kuitenkaan tule palkata ketään. Hommahan menisi ihan nurinkuriseksi - asioista, joista ei ole ennenkään maksettu maksettaisiin. Tällaiselta tieltä olisi aika vaikea kääntyä takaisin..
Se, että valiokunnille annettaisiin enemmän vastuuta, ei todellakaan tarkoita sitä, että sihteerien töitä siirrettäisiin heille. Siis ei todellakaan! Kyse on siitä, että valiokuntalaiset saisivat ja ottaisivat enemmän vastuuta niiden tehtävien parissa joita heillä nytkin on. Vastaavan ja sihteerin tehtävä on tarjota puitteet sille, että valiokunta voi järjestää/tehdä eri tyyppisiä asioita.
Tässä pieni case esimerkki selventämään asiaa: Järjestetään tapahtuma X. Budjetti on maksimissaan Y. Yleensä toteutettu tavalla Z. Valiokuntalaisille annetaan vapaus toteuttaa haluamallaan tavalla. Tämän jälkeen vastaava ja sihteeri tukevat ja neuvovat valiokuntalaisia tarvittaessa, mutta vastuu tapahtuman järjestämisestä on valiokuntalaisilla. Jos jotain menee pieleen/valiokuntalaiset eivät järjestä tapahtumaa, tämä ei tarkoita sitä että vastaavan ja sihteerin pitäisi se tehdä! Tähän liian usein KY:llä sorrutaan, että sektoritoimijat paikkaavat valiokuntalaisia…
Riikka tossa edellisessä mainiosti tiivistikin mun kysymykset! Eli ihan kumpi vaan kysymys, ja siihen liittyvä: nostetaanko budjettia (tai onko nostettu) vai karsitaanko tapahtumia?
Sitä en tosin tiedä, pitäisikö mun edes kysellä mitään
kun en muiden edustajistoon yms. kuulumattomien lailla tiedä budjettiasioiden lisäksi esim. mainituista ‘projektisihteereistä’ mitään. (Mut niin kauan kuin nää kirjoitukset ovat julkisia, niin toivoisin vähemmän näitä kryptisiä ‘kuten on jo puhuttukin’ -mainintoja; kaikki lukijat eivät liene kaikkia päätöspykäliä lukeneet.)
Tarkoittaako se projektisihteeri ns. vaihtoehtoa vapaaehtoistyövoimalle? Itse käsitin sen niin, että eri tapahtumien (esim. KY City Challenge) järjestäjät olisivat sihteeri-nimikkeellä ja saisivat palkkaa?
Optimistina kuitenkin ajattelen, että ehkä vapaaehtoistoimijoita ilmaantuisi jopa ilman palkkaakin! Olihan esim. hyvin moni aiemmin KY:llä toiminut mukana edarivaaleissa, vaikka aiemmin n. vuosikurssin KY-poliitikot lienevät usein jääneet jo taka-alalle. Se kielii heidän halustaan - kuten itsekin moneen kertaan sanoivat - olla mukana innovaatioyliopiston suunnittelussa. (Aiemminhan vapaaehtoistoimijoiksi halukkaita on usein jopa karsittukin!) Hallitusvalintaa en ottaisi esimerkiksi, sillä harva halunnee lähteä kampanjoimaan jo perinteeksi muodostunutta perustelua vastaan: “Näinä aikoina tarvitaan vuoden aikana hankittua tietoa(ni) ja osaamista(ni); ei ole aikaa opetella näitä asioita alusta asti”
(Edellisen kirjoitukseni kolmannen kappaleen voi jättää huomioimatta, kun Katariina selventi asian samaan aikaan kuin kirjoitin.)
Onnittelut!
taehtisen kommenttiin viitaten Raflan jonoista:
Jonoja voi periaatteessa lyhentää kahdella tavalla: lisää vaihtoehtoisia ravintoloita tai ruokailijoiden tasaisempi jakautuminen pitkin päivää. Noin vuoden kuluttua pitäisi Dommalla (tai jossain siinä) taas aueta Unicafe, jolloin lähistöllä on yksi opiskelijaravintola enemmän. Siihen tosin on vielä vuoden verran aikaa.
Ruokailijoiden tasaisempi jakautuminen taas on hankalampi juttu, tuskin ruuhkista lounasaikaan päästään koskaan eroon… Jonot toki ohjaavat jonkin verran välttelemään pahimpia aikoja, mutta jos on luento klo 12 välitunnin molemmin puolin ja kauhea nälkä, niin kyllä sinne syömään mennään jonoista huolimatta tuon tauon aikana.
Hyvä kysymys tietysti on, miksi jonot ovat nyt räjähtäneet (entisestään). Onko Amican ruoka parempaa, jolloin opiskelijat enenevässä määrin sitä syövät? Suurempi syy on todennäköisesti kuitenkin Domman ja Eläinmuseon Unicafeiden sulkeminen, mikä on vähentänyt opiskelijaruokalavaihtoehtoja HSE:n ympäristössä ja aiheuttaa ruuhkia myös Raflaan.