Iltaa kaikille,
nimeni on Katariina Kyckling ja haen KY:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2008. Toimin tällä hetkellä KY:n hallituksen jäsenenä, vastuullani ovat kansainväliset ja koulutuspoliittiset asiat.
Olen 23-vuotias markkinoinnin pääaineopiskelija. Opiskelen HSE:llä neljättä vuotta. Kandin paperit sain tänä syksynä. Olen alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana KY-toiminnassa; olen ollut Nesun puhis, valiokunnassa ja Kehyn seurantamatkatiimissä muutaman mainitakseni.
Kokopäiväisesti KY-toiminta tempaisi minut mukaansa, kun tulin valituksi KY:n hallituksen jäseneksi vuosi sitten marraskuussa. Kuluva vuosi KY:llä on ollut yksi parhaista elämässäni – olen päässyt tekemään mielenkiintoisia ja vaativia hommia ainutlaatuisessa työympäristössä. Suosittelen! KY:n hallituksen jäsenyyden lisäksi olen tänä vuonna toiminut HSE:n hallituksessa, vaihto-ohjelmaryhmässä sekä yo-kuntamme taloustoimikunnassa. Koko CV:ni löydät täältä.
Päätös puheenjohtajaksi hakemisesta syntyi jo kuukausia sitten. Hallitusvuoden kuluessa näkemykseni KY:n tulevaisuudesta on vahvistunut ja minulla on selkeä visio suunnasta, johon haluan KY:aa puheenjohtajana ohjata. KY:n hallituksen puheenjohtajan paikka on paitsi antoisa, myös erittäin haastava. Pystyn vastaamaan tähän haasteeseen. Minulla on aito kiinnostus KY:aa kohtaan ja olen sekä sopiva että pätevä puheenjohtajaksi.
Haasteita ensi vuodesta ei tule puuttumaan. Elämme strategisesti tärkeintä aikaa ehkä koko ylioppilaskuntamme historiassa. Tulevan ylioppilaskunnan suunnittelu yhteistyössä teekkareiden ja taideopiskelijoiden kanssa on ajankohtaista. Tätäkin olennaisempaa on KY:n toiminnan kehittäminen ja jatkuvuuden varmistaminen senkin jälkeen kun emme ole enää ylioppilaskunta. KY:n tulee jatkossakin toimia maamme parhaan kauppakorkeakoulun opiskelijoiden yhdyssiteenä ja tarjota heille haluttuja palveluita.
Tässä blogissa tulen vastailemaan minulle esitettyihin kysymyksiin, nostamaan uusia aiheita pinnalle sekä vanhoja keskusteluun. Jos haet KY:n hallituksen jäseneksi tai olet kiinnostunut hakemisesta, ota yhteyttä (etenkin jos emme ole vielä keskustelleet)!
Odotan kysymyksiänne ja kommenttejanne,
Kata
Katariina Kyckling
katariina.kyckling@kyweb.fi
0407564087
Onnea valitsemallesi tielle!
Käsittääkseni (käyttö)taideopiskelijat ovat yhdistymisprosessissa passiivisimpia. Miten mielestäsi heidän kanssaan pitäisi käydä dialogia? Alan ihmisiä jonkun verran tuntevana katson, että myös Arabianrannan suunnalta (kuin myös Otaniemestä) tulee paljon rikastuttavia elementtejä opiskeluympäristöön, ennen kaikkea työelämää ajatellen. Myös työelämässä näyttäisi kasvavan trendi, jossa haetaan eri koulutustaustoista ihmisiä esittämään kysymyksiä (strategisen) ajattelun uudistamiseen. Voisiko tämän tehdä myös yliopisto- ja ylioppilaskuntamaailmassa ja miten? Välillä tuntuu, että kovien ja pehmeiden aineiden opiskelijoiden ja opettajien ajattelumaailmat ovat törmäyskurssilla HSE:n sisälläkin. Kun tähän vielä lyödään kaiken hallittavaksi olettava insinööritieteistä lähtöisin oleva dogmi ja sen taiteellinen vastakohta, alkaa soppa olla keitetty.
Vielä kerran tsemppiä!
Missä innovaatioyliopiston tulisi mielestäsi sijaita?
Hienoa, että inno-yo kiinnostaa. Taideopiskelijoiden kanssa tulee käydä dialogia mahdollisimman aktiivisesti, sekä itse yliopiston saralla että uuteen ylioppilaskuntaan liittyen. Taideopiskelijoiden osallistumisessa haastavaa on se, että TaiK:ssa opiskelurytmi on huomattavasti tiiviimpi ja intensiivisempi kuin HSE:ssä ja TKK:lla, joten opiskelija-aktiiveja on ehkä hiukan haastavampaa saada mukaan ylioppilaskuntatoimintaan. Tästä huolimatta TOKYO on pidettävä tiivisti mukana uuden ylioppilaskunnan suunnittelussa.
Juttelin aiheesta muutama viikkoa takaperin TOKYO:n pj:n Markuksen kanssa, eikä hänelläkään ollut tarjota suoraa vastausta siihen miten heidät saadaan pysymään mukana tässä muutosprosessissa. Itse näkisin, että tämä vaatii tiivistä yhteydenpitoa ylioppilaskuntien välillä ja tietenkin yhteistyötä muutoinkin – meidän ja teekkareiden on pystyttävä huomioimaan myös taideopiskelijat, vaikka he eivät aina olisikaan läsnä esim. tapaamisissa.
Kysymys kampusalueesta on erittäin olennainen. Mielestäni pitkällä aika välillä uudella yliopistolla tulee olla yhteinen pääkampusalue. Jos jatkettaisiin nykyisillä kampuksilla, niin koko yhdistämishanke menettäisi merkittävän osan tavoitelluista synergioista. Opiskelijoiden, tutkijoiden ja professorien työskentely samalla kampuksella ja samassa toimintaympäristössä on erittäin olennaista – tämä on tapa saavuttaa esimerkiksi poikkitieteellisyydellä tavoitellut hyödyt. Se, missä tämä kampus sijaitsee, onkin toinen juttu. Otaniemi on toki vahva vaihtoehto, mutta ei välttämättä ainoa. Jos teillä on ideoita kampuksen suhteen, niin kertokaa ihmeessä!
Mielestäni kampuksen tulisi ehdottomasti sijaita Helsingissä, mieluiten kantakaupungissa. Tilojen löytäminen onkin sitten vähän vaikeampi juttu…
Espoo on mielentila, joka ei tuota rohkeita riskinottajia, vaan neuroottisia keskinkertaisuuksia.